Hongkongin miljoonavilinästä Kaustiselle

Kaustisen musiikkilukiossa on paljon kansainvälistä toimintaa. Yksi kansainvälisyyden muoto on vaihto-oppilastoiminta, ja tänä vuonna lukiossa opiskelee kaksi Hongkongista kotoisin olevaa oppilasta.

_dsc2679
Gianna Ko (vas.) ja Justin Leung.

Gianna Ko asuu perheessä Kaustisella ja Justin Leung Halsualla. Molemmat kertovat hakeneensa vaihto-oppilasohjelmaan, koska halusivat uusia ja erilaisia kokemuksia. He eivät tienneet etukäteen, mille paikkakunnalle he päätyisivät.

– Kun kuulin, että menisin Kaustiselle, kysyin Hongkongissa samassa vaihto-ohjelmassa opiskelevilta suomalaisilta, missä se on. He eivät tienneet. Silloin vähän ihmettelin, että minnehän oikein olen menossa, Ko kertoo.

Leungille pienellä maaseutupaikkakunnalla asuminen oli melkoinen yllätys. Hän uskoi etukäteen päätyvänsä Saksan tapaiseen maahan, jossa kaikki on hyvin organisoitua. Ihmisten vähäinen ja metsän suuri määrä kuitenkin yllättivät.

 

Kolle ensimmäiset kovat pakkaset lokakuussa olivat yllätys.

– Minulla oli päällä kaikki vaatteet, mitä omistan. Hongkongissa lämpötila on yleensä 20-30 plusasteessa. Viime vuonna siellä oli yksi päivä, jolloin lämpötila laski kolmeen asteeseen. Se oli aivan poikkeuksellista, ja esimerkiksi osa kouluista oli kiinni, hän kertoo.

Ko on käynyt Suomen-perheensä kanssa myös Lapissa, jossa oli vierailun aikana lähes 30 astetta pakkasta. Silloin hän iloitsi takkatulesta.

Suomessa Leungia ja Ko:ta on sekä ihmetyttänyt että ihastuttanut luonto. Kotikaupungistaan he kaipaavat eniten ruokaa.

– Hongkongissa on paljon enemmän valinnanvaraa. Siellä voi syödä ravintolassa eri tyylistä kiinalaista, meksikolaista, japanilaista ja mitä vain, Ko sanoo.

Suomessa tarjolla tuntuu olevan lähinnä pizzaa.

 

Ko sanoo, että Hongkongin tunnelmaa voi yrittää kuvitella niin, että koko Suomen väestö asutettaisiin Kokkolan kokoiselle alueelle.

– Taloissa on vähintään 30 kerrosta ja joka kerroksessa useita asuntoja, joten on mahdotonta arvioida, kuinka monta ihmistä esimerkiksi omassa kotitalossa asuu, Leung sanoo.

Maaseudulla liikkuminen on Kon ja Leungin mielestä hyvin erilaista kuin miljoonakaupungissa. He ovat tottuneet liikkumaan itsenäisesti.

– Hongkongissa kotini vieressä on juna-asema, ja lähellä menee kymmenen bussilinjaa. Pystyn menemään ihan minne haluan, Ko sanoo.

Vapaa-aikaa nuoret viettävät esimerkiksi ostoskeskuksissa.

 

Vapaata ei kuitenkaan kovin paljon ole, sillä Hongkongissa koulunkäynti eroaa merkittävästi Suomesta. Tavallisena päivänä ylös noustaan kuudelta. Koulu alkaa kahdeksalta ja kestää neljään asti iltapäivällä. Sen jälkeen ei kuitenkaan lähdetä kotiin, vaan osallistutaan ylimääräisille luennoille, harjoitustunneille tai opintoihin kuuluviin harrastus- ja urheilukerhoihin. Kotiin pääsee yleisesti seitsemän-kahdeksan aikaan illalla. Sen jälkeen syödään, tehdään läksyjä ja mennään nukkumaan.

Koska päivät ovat pitkiä, vapaalla täytyy Kon mukaan oikeasti levätä. Kesälomaa koulusta on kuukausi heinä-elokuussa, mutta siitäkin ajasta puolet on ylimääräisiä luentoja ja kursseja.

 

Hongkongissa lukiossa opiskellaan muuten samoja aineita kuin Suomessa, mutta siellä opintoihin kuuluu myös Business Accounting and Financial Studies -niminen aine. Se sisältää taloustiedettä ja kirjanpitoa. Lisäksi honkongilaiset lukiolaiset opiskelevat koodausta ja mediaa, esimerkiksi videoiden tekemistä.

Opetus Kaustisen musiikkilukiossa on yllättänyt positiivisesti.

– Täällä on oppimista eikä opettelemista. Hongkongissa opettaja käy läpi koko oppikirjan kannesta kanteen ja sitten käydään tentissä. Täällä ei opetella ulkoa, vaan opettaja saattaa kertoa, että nyt käsitellään tätä teemaa, ja sitten etsimme tietoa itse ja siitä keskustellaan, Ko sanoo.

Leung sanoo, että myös opettajan asema on Suomessa erilainen. Hongkongissa opettaja on auktoriteetti, jota pitää katsoa ylöspäin.

– Täällä opettajat ovat tosi ystävällisiä.

Ko sanoo, että opettajat myös antavat oppilaille enemmän vastuuta.

 

Kaustisella Leung ja Ko opiskelevat sekä musiikkiaineita että yleisaineita. Ko soittaa pianoa ja laulaa, ja opettelee myös kitaransoittoa. Leung on pitkälle edennyt pianisti. Erot pedagogiikassa ovat näkyneet myös musiikinopiskelussa.

– Meillä painotetaan teknistä osaamista. Kun täällä puhuttiin siitä, että musiikki ilmaisee tunteita, en ymmärtänyt, mitä sillä tarkoitetaan. Se on kulttuurinen asia. Meidät kasvatetaan niin, että tunteet eivät näy, Leung sanoo.

Hän on Kaustisella paneutunut musiikin ohella kuvataiteeseen. Piirtäessä Leung kertoo uppoavansa tekemiseen niin, että mikään ei häiritse tekemistä. Hänen jatko-opintosuunnitelmansa liittyvätkin jollakin tavalla taiteeseen, olipa ala sitten musiikki tai kuvataide.

_dsc2682
Justin Leungin teoksia on esillä musiikkilukiolla.

Sekä Ko että Leung viettävät Suomessa välivuotta ennen yliopisto-opintoja. Hongkongissa yliopistoihin haetaan lukion papereilla. Niiden perusteella aukeaa paikka johonkin kahdeksasta yliopistosta – jos aukeaa. Ko kertoo, että jos hän pääsee yliopistoon, hän aikoo opiskella tutkinnon, joka yhdistää suomalaisen järjestelmän mielenterveyshoitajan ja sosiaalityöntekijän piirteitä.

Leung ei aio palata Hongkongiin.

– Äitini sanoo, että Hongkong ei ole hyvä paikka opiskella taidealaa. Aion hakea opiskelemaan Suomeen, Englantiin ja ehkä Australiaan.